Keinutuoliverstas Kari-Pekan puu

Nakkilalaisen keinutuolinhistoria

Etusivu
Nakkilalaisen kenutuolinhistoria
Kuvia
yhteystiedot

Jouko Räty ,amanuenssi Satakunnan museo (1996)

 

NAKKILAN KEINUTUOLIEN LYHYT HISTORIA

 

Nakkilan keinutuolityöllä on takanaan n. 150-vuotiset perinteet.

Nakkilan keinutuolityypin kehityksessä nykyiselleen ja leviämisessä kautta

Suomen on kuitenkin yhdellä suvulla ollut erityisen merkittävä osuus.

 

Juho Wahlström oli renkipoikana tilallinen Iisakki Tynin talossa Nakkilan

Tattaran kylässä oppinut tältä keinutuolin teon salaisuudet. Iisakki Tyni oli

nuorena tehnyt keinutuoleja isänsä verstaassa. Hänen isänsä oli Nakkilan

Villilän kartanon torppari Kustaa Henrikinpoika (Fagerlund) , joka perimä-

tietojen mukaan ensimmäisenä alkoi Nakkilassa valmistaa pitkäjalaksista ,

selkänojan poikittaisilla puilla varustettua keinutuolimallia

 

Kerrotaan , että jo työskennellessään Tynin talossa oli Juho Wahlström

päättänyt ryhtyä itsekin ammattinaan harjoittamaan keinutuolien valmis-

tusta. Hän onnistui säästöillään ostamaan Lammaisten kylästä joen par-

taalta pienen mäkituvan. Väliahteen tuvassa hänestä tuli  itsellinen ja sa-

malla ensimmäinen päätoimisella keinutuolityöllä perheensä elättänyt nak-

kilalainen keinutuolimestari.

 

Juho Wahlströmin kolme poikaa olivat pian tarpeeksi isoja auttaakseen

isäänsä tuvan vierelle rakennetussa verstaassa. Pojista vanhin oli Johan

Erland Walfrid , joka syntyi vuonna 1865. Walfrid otti myöhemmin su-

kunimekseen  Salmi ja muutti vuonna 1891 Kokemäelle, jossa jatkoi työ-

tään keinutuolipuuseppänä vuoteen 1918. Keskimmäinen pojista oli Johan

Evald Hjalmar, joka otti sukunimekseen Laaksonen ja rakensi avioiduttu-

aan itselleen torpan sadan metrin etäisyydelle isänsä mökistä. Myös hän

suoritti elämäntyönsä keinutuolipuuseppänä ja kuoli arvostettuna mestarina

vuonna 1936.

 

Perheen nuorin Frans Edvard syntyi 2. lokakuuta 1875 ja jäi avioiduttuaan

asumaan ja jatkamaan keinutuolityötä yhdessä isänsä kanssa. Myös hänen

omat poikansa Anton Edvard (Yrjö), joka syntyi 1898 ja Eino, joka syntyi

vuotta myöhemmin, olivat pian mukana auttamassa isäänsä ja vaariansa

keinutuolien teossa. Pienessä verstaassa työskenteli siis yhtä aikaa kolmen

sukupolven edustajat neljän höyläpenkin ääressä.

 

Juho Wahlström eli aikana jolloin käsityöläisiä pidettiin arvossa. Hän oli

keinutuolimestari sanan nykyisessä mielessä, kyetessään omien kättensä

töillä elättämään itsensä ja perheensä, olihan elinkeinovapaus astunut voi-

maan v. 1874 ja vanha kisälli-mestari –järjestelmä lakkautettu. Juho kuoli

vuonna 1924  88-vuotiaana.

 

Edvard Vahlström oli isänsä pojista ainoana hankkinut puutyökoulutusta

myös kodin ulkopuolelta. Keinutuoli oli ja säilyi hänen elämänsä pääartik-

kelina , eikä hän juuri halunnut ottaa vastaan muita tilauksia, sillä ”siitä

ei enää paljon parata”.

 

Vuosien myötä Edvard Vahlströmin tuolien maine kasvoi kaikkialla Suo-

messa. Huolimatta siitä , että veljesten ohella nakkilalaista tekivät nuorem-

pienkin sukupolvien puusepät, kuten K. Edvard Mäkinen, Olavi Koivisto

ja veljekset Niilo ja Uuno Laine, tunnettiin ”Nakkilan keinut” muualla maas-

samme pitkään  lähinnä ”vahlströmiläisinä” .

 

Edvard Vahlström oli kädentaitojensa lisäksi kunnallinen vaikuttaja. Hä-

nestä tuli Nakkilan kunnanvaltuuston jäsen ja sihteeri vuonna 1922. Siinä

tehtävässä hän palveli kuntaansa arvostettuna luottamusmiehenä vuonna

1941 alkaneen istuntokautensa loppuun asti. Edvard kuoli 14.06 .1950.

 

Nakkilan keinutuoliperinteitä ovat aivan viime vuosiin jatkaneet Matti Kan-

keri , joka Olavi Koivistolta peri aikanaan keinutuoliopin (1959) ja Edvard  Vahlströmin keinutuolisabloonat, sekä Edvardin veljen Jalmari Laaksosen hieman eroavalla mallilla Laineen veljekset Heikki ja Eetu , jotka saivat opin isältään Niilolta.

 

Matti Kankeri on siirtynyt ansaitsemalleen eläkkeelle (1995) 36-vuotisen uran jälkeen ansiomaisesta keinutuolin valmistuksesta jatkaen edelleen har-

rastaen ja Heikki Laine siirtynyt muulle alalle. Tätä nykyä Nakkilassa toimii

päätoimisina keinutuolipuuseppinä vain Eetu Laine sekä Kari-Pekka Kankeri,

joka nuorimmaisena jatkaa setänsä Matti Kankerin perinteitä vuonna 1982

perustamassaan omassa yrityksessään, keinutuoliverstas Kari-Pekan Puu ,

vuodesta 1989 alkaen.